Kaikki Muhammadista

Asuessaan punaisessa teltassaan Mekassa Muhammad käytti paljon aikaa teroittaakseen uuden uskontonsa säännöt mekkalaisille, mutta hän lähetti myös sotilasosastoja hävittämään pakanallisia palvontapaikkoja ja pitämään kapinoivien beduiiniheimojen alueet hallinnassaan. Al-Uzza, jumalatar, jota Muhammad ja Khadija olivat kerran palvoneet, oli ensimmäinen epäjumala, jonka oli kaaduttava. Muhammad lähetti Khalidin kolmenkymmenen miehen kanssa hävittämään jumalattaren pyhäkön Nakhlassa, noin päivän matkan päässä Mekasta itään. Khalid tunsi ennestään temppelin, joka sijaitsi vuoren rinteellä ikivanhojen akaasioiden varjossa. Hänen isänsä Walid oli tavannut tehdä sinne pyhiinvaelluksia ja uhrata kameleita ja vuohia al-Uzzan alttarilla, ja Khalid veljiensä ja sisarensa kanssa oli usein ollut mukana. Kun Khalid saapui sotajoukkonsa kanssa, kaikki pyhäkön väki pakeni vuorelle yhtä lukuun ottamatta. Abessinialainen nainen, joko uskovainen tai papitar, juoksi kirkuen häntä vastaan. Khalid surmasi...

Virallisesti Muhammadilla oli kolmetoista vaimoa ja jalkavaimoa, alkaen varakkaasta Khadijasta, jonka kanssa hän oli naimisissa kaksikymmentäviisi vuotta, ja joka kuoli kolme vuotta ennen kuin hän pakeni Mekasta Yathribiin. Seuraavaksi tulivat Sauda, päättäväinen ja äidillinen nainen, jonka hän nai joitakin kuukausia Khadijan kuoleman jälkeen pitämään huolta lapsistaan; Aisha, Abu Bakrin tytär, jonka hän nai kohta sen jälkeen, kun hän oli saapunut Yathribiin, ja joka oli silloin yhdeksänvuotias; Umarin tytär Hafsa, joka oli kaksikymmentävuotias leski; Zainab Khuzaima, joka kuoli kahdeksan kuukauden kuluttua; Umm Salama, varhainen käännynnäinen ja erään Muhammadin serkun leski; Zainab Jahshintytär, joka oli Muhammadin serkku äidin puolelta, ja joka oli hänen ottopoikansa Zaidin entinen vaimo; beduiiniprinsessa Juwairiya, jonka hän otti sotasaaliina kukistettuaan Mustaliq-heimon; Ramlah, Muhammadin pahimman mekkalaisen vihollisen Abu Sufyanin tytär; Rayhana, juutalainen nainen, joka ot...

Huhut siitä, että bysanttilaiset varustivat armeijaa hyökätäkseen Yathribiin, saivat alkunsa Petran alueelta tulleiden nabatealaisten kauppiaiden kertomuksista. He olivat saapuneet kaupunkiin sillä aikaa, kun Muhammad piileskeli vaimoiltaan majassaan. Vaikka se oli vain huhua, aiheutti se kuitenkin pelkoa. Bysanttilaiset ja heidän arabikristityt liittolaisensa olivat sen ajan mahtavin valtakunta. Herakleios oli vasta hiljattain kukistanut persialaiset ja oli nyt vapaa hyökkäämään uutta profeettaa vastaan, tai näin ainakin puhuttiin Yathribissa. Huhut saivat vauhtia ja kerrottiin, että Herakleios oli maksanut joukoilleen vuoden palkan etukäteen varautuessaan sotaretkeen. Ja mikä pahinta, Ghassanidit, Judhamisit, Lakhamidit ja muut kristityt arabit "parveilivat Rooman kotkien ympärillä ja etuvartio oli jo Balqassa" lähellä Mutaa, missä Jabir, Rawaha ja Zaid kohtasivat kohtalonsa vuotta aikaisemmin. Tultuaan alas majastaan Muhammad ei tuhlannut aikaa kootessaan armeijan, joka ol...

Kuin sotamarsalkka rinta täynnä mitaleja Muhammad myönsi itselleen henkeäsalpaavan määrän kunnianimiä profeetan uransa kuluessa. Ensin hän kutsui itseään Hyväksi, Totuudelliseksi, Rakastetuksi, Valituksi, Hyvän sanoman tuojaksi, Eläväksi valoksi, Valaisevaksi lampuksi ja niin edelleen. Nämä nimet hän antoi itselleen monissa Koraanin säkeissä ja vain harvoissa luvuissa hän ei ylistänyt itseään tai kirjoituksiaan. Uransa keskivaiheilla hänen omakehunsa alkoi muuttua orwellimaiseksi. Samaan aikaan, kun hän salamurhasi kriitikoitaan, massamurhasi juutalaisia, jakeli uhriensa peltoja ja viljelyksiä ystävilleen, ja otti sänkyynsä naisia, joiden aviomiehet hän oli hetkeä aikaisemmin surmannut, hänestä tuli Täydellinen mies, Parhain ihmisistä, Esimerkillinen roolimalli, Jumalan armo ihmiskunnalle, ja niin edespäin. Uransa loppupuolella hänen mahtaileva käsityksensä itsestään nosti hänet ylös planeetan pinnalta ja hänestä tuli Kokoaja - mies, joka herätettäisiin ensimmäisenä ylös Tuomion päivän...